torstai 30. huhtikuuta 2015

Tampereen ääni

Vuosi 2015 tuntuu olevan juhlien vuosi, paitsi omien, myös kotikaupungin ikoneiden. Toinen kaupunkimme jääkiekkojoukkueista, tänä vuonna Liiga-hopeaa napannut Tappara täyttää 65 vuotta, kaupallinen radio Suomessa 30 vuotta. On hassua ajatella, että melkein voin itsekin muistaa ajan, jolloin Yle oli Suomessa ainoa radiotoimija ja kaikkien radiossa puhujien piti käyttää kirjakieltä. Oulussa oli 80-luvun lopussa kaksi paikallista nuorekasta ja rempseää kaupallista radiokanavaa, niistä nauhoitettiin "mankoilla" hittibiisejä C-kaseteille, kirjoitettiin englanninkielisten kappaleiden nimiä kasettien kansiin A- ja B-puolelle harakanvarpailla juuri niin kuin ne lausuttiin, ja osattiin kappaleiden päälle ajetut kanavatunnisteet ulkoa.

 

Mutta miten radio liittyy kotikaupunkiini? Moninkin eri tavoin, niin monin, että hämmästelen sitä itsekin. Kaupallinen paikallisradiotoiminta alkoi Tampereella heti sen ensimmäisenä vuonna, vuonna -85. Historiallisen, Suomen ensimmäisen kaupallisilla tiedotteilla rahoitetun radiolähetyksen teki Radio Lakeus 27.4. Nivalassa, muutamaa päivää perässä 30.4. seurasi helsinkiläinen paikallisradio Radio City. Elokuussa 1985 paikalliset radiolähetykset aloitettiin myös Tampereella. Tampereen legendaariseksi ääneksi 80- ja 90-lukujen aikana kasvoi Tampereen ylioppilaskunnan perustama Radio 957, paikallisradio, josta 27-vuotisen taipaleensa aikana ehti tulla Suomen pitkäikäisin ja rohkeasti väitettynä tykätyin paikallisradio.

Vuonna 2012 rakastettu "yssäri" liitettiin osaksi valtakunnalliseksi rakennettua, kerran jo kuolleesta noussutta Radio City -ketjua, jonka lähetykset tehdään pääosin Helsingin Kaapelitehtaalta. Entisellä 957:lla on edelleenkin kuitenkin paikka paitsi tamperelaisten, myös Tampereen sydämessä: Kehräsaaren yläkerrasta Radio Cityn paikallistoimitus Janne Leipijärven johdolla tekee joka päivä uutisia ja ohjelmaa kotikaupungin ihmisistä, tapahtumista ja ilmiöistä vanhalla taajuudellaan 95,7 MHz. Ja Tampereen festarikesän avaa kesäkuun alussa Eteläpuiston Radio City South Park -rocktapahtuma. Cityn paikallistoimituksen kanssa samasta paikasta tehdään muuten kaikki valtakunnallisen Iskelmä -kanavan lähetykset, joten radio Tampereella ei todellakaan ole kuollut, elää koko valtakunnassa vahvempana kuin koskaan. Radio City Tampereen toimituksen auton rekisterilaatta saa minut hymyilemään joka kerta kun näen sen liikenteessä. Etenkin tänään, sillä tänään vappuaattona on Radio Cityn 30-vuotispäivä.




Herra K muistaa omasta nuoruudestaan 957:lta lauantai-iltaisin kuunnellun Tule ja Puserra -senssiohjelman, johon soittamalla toisilleen tuntematon pariskunta sopi treffit. Montakohan perhettä on saanut alkunsa tuon Anni Polvan romanttisen romaanin mukaan nimetyn treffipalvelun ansiosta? Kahdelle ihmiselle ohjelma on ollut todellinen mahdollisuus, muille kuuntelijoille suurta viihdettä, sellaista, jonka nykypäivänä ovat korvanneet tosi-tv-ohjelmat. Itse en Tampereella tuolloin vielä asunut, mutta Hönttä ja Toippari tampereenkiälisine uutisineen ovat painuneet vuonna 2004 Tampereelle muuttaneen työmatkalaisen muistisyövereihin, samoin kiakkoradio intohimoisine selostuksineen. Kiekko ja radio, molemmat ovat syntyneet Tampereella ja kulkevat siellä edelleen käsikädessä. Juha Lindgren, joka selosti paikalliset kiekko-ottelut ensimmäisestä paikallisradiokaudesta alkaen 957:lla, selostaa Tapparan ja Ilveksen pelit Radio City Tampereessa tänäkin päivänä.

Radion synty Suomessa tapahtui kuitenkin paljon ennen Juha Lindgreniä ja Tampereen kiekkoaikaa. Vaikka kaupallinen paikallisradiotoiminta ehdittiinkin aloittaa muualla vuonna 1985, on suomalainen yleisradiotoiminta saanut alkunsa Tampereella 92 vuotta sitten. Hämeenkatu 26:ssa silloin sijainneen Puhelinosuuskunnan ullakolla aloitti amatöörikaksikko säännölliset radiolähetykset 1.11.1923 nimellä 3NB Tampere. Muita radioharrastajien perustamia pieniä asemia oli Suomessakin kokeillut toimintaansa jo ennen Tampereen Radiota, mutta tässä mittakaavassa ei ohjelmaa livemusiikkeineen oltu suurelle yleisölle tarjottu koskaan aikaisemmin. Kun 3NB Tampereen lähetysasema vuotta myöhemmin siirrettiin Hämeenkadun ullakolta Tammerkosken rantaan omaan pieneen koppiinsa, saatiin lähetysteho nostettua sen verran korkeaksi, että Tampereen Radiota voitiin kuunnella jo Joensuussa, Kemijärvellä ja Tukholmassa saakka. Tampereen Radion perustuksille rakentui muutamaa vuotta myöhemmin perustettu Oy Yleisradio Ab.



Selailen sohvalla iltalukemisiksi lahjaksi saamaani Pentti Kemppaisen kirjaa Radio kuuluu kaikille ja ihaillen hymyilen sille, miten intohimoiset ja asialleen vihkiytyneet ihmiset saavat aikaan muutoksia. Kuinka mahtipontiselta ja voimalliselta suurten asioiden aikaansaaminen tuntuukaan jälkikäteen - aikalaiset sitä tuskin ovat edes huomanneet, tekijöistä itsestään puhumattakaan. Vuosittain järjestettävä ja televisioitava Radio Gaala, jossa palkitaan kaupallisen radioalan tämän päivän osaajia, on juhlavuoden kunniaksi toivottavasti todella upea tilaisuus. Jokainen Kemppaisen kirjan lukenut voi ehkä omistaa pienen ajatuksen entisaikojen amatööreille, merirosvoradioille ja kaikille niille paikallistoimijoille, jotka ovat edellykset tämän päivän radiolle luoneet. Radiolle, joka mobiiliteknologian kehityksestä ja mediamurroksesta huolimatta voi maassamme paremmin kuin koskaan.



Vielä vuosi pari sitten 957-logoja saattoi bongailla eri puolilla kaupunkia, jopa Kehräsaaren punatiilirakennuksen seinässä oli valomainos "yssäristä". Särkänniemessä oli juliste yhteistyökumppanin vanhalla nimellä, Laukontorin rannassa Suvi-laivan katolla liehui komeasti 957:n valkoinen lippu. Liikennevalotolpissa näki numerotarroja, joissa kerrottiin humoristisesti Turun olevan tuppukylä. Vaikka jäljet legendasta pikkuhiljaa katoavatkin ihmisten puheista ja katukuvasta, yhdestä paikasta "yssäriä" ei koskaan saa pois: Kun katselee Tampereen kaupungin karttaa, voi sen ylälaidasta bongata Näsijärven korkeuden merenpinnasta laskettuna. Ainakin viime tarkistuksella se vielä oli kartoissa 95,7. Liekö luku sattumaa paikallisradiolle aikoinaan annetun taajuuden kanssa vai onko viestintävirastossa ollut aikanaan töissä leikkimielinen ja oivaltava kaveri.

   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti