Maistuvaa maatilalounasta keskellä kaupunkia

Aika tarkalleen vuosi sitten syksyllä intoilin blogissani Tampereelta löytämästäni kebabista, joka ensimmäistä kertaa elämässäni oli mieleiseni. Tarpeeksi naisellinen, tarpeeksi maukas, tarpeeksi raikas ja tuore, ja täydellisesti kebabmainen. Tänään astuin kebabin kanssa seuraavalle rakastumisen tasolle, samaisen Armas-perheen ravintolassa nytkin. 

Tuomikirkonkadulla sijaitseva pieni raikkaan valkoinen Katukeittiö & Deli tarjoilee lounaslistallaan erinomaisen vaihtoehdon salaatin, risotton ja keittolounaan rinnalle: Kasviskebab. Oi joi! Menen syömään sitä ensi viikolla heti uudelleen, niin kertakaikkisen maistuvaa se papumuhennoksineen, marinoituine sipuleineen, porkkanoineen ja jogurttikastikkeineen oli. Nopeaksi aiottu lounas kesti ja kesti ja kesti, kasviskebabin maussa teki mieli viivytellä pitkään. Jälleen yllättävä ja syvälle mieleenpainuva kokemus, ihana yllätys siitä, miten ruoka kertakaikkiaan vaan voi olla hyvää.

"Mutta eihän kebab voi olla kasvista", epäuskoinen Herra K viisasteli hehkutukselleni täydellisen lounaan jälkeen. Teknisesti ottaen ei voikaan, siinä Herra K oli aivan oikeassa, sillä sanan alkuperäiskielinen merkitys on nimenomaan grillattu tai paistettu liha. Tuo syömäni taivaallinen annos oli ennemminkin kasvistäytteinen pita, mutta silti - nimestään huolimatta se oli täydellinen kasviskebab vaikken kasvissyöjä olekaan.

Katukeittiö&Deli on muutenkin mukava ja viihtyisä paikka, vähän ahdas tosin ja naulakoton. Mutta siinä on jotain erilaista kuin lounaspaikoissa yleensä. Siellä oli tyylikästä, valoisaa ja puhdasta, hyvin suomalaista ja maaseutumaistakin jotenkin, mutta silti ehdottoman kaupunkilaista ja eteläeurooppalaista yhtäaikaa. Ehkä sen teki avokeittiön seinien ja tasojen ruutukaakeli tai vaivaton leppoisa tunnelma asiakkaiden ja työntekijöiden välillä. Tai musiikki. Tai ikkunasta näinkin myöhään syksyllä kirkkaasti paistava aurinko. 

En tiedä, päätä itse: Käy lounaalla Armas-perheen Katukeittiö&Delissä. Armas-perhe tarjoaa lähiruokaa, tuo maaseudun keskelle kaupunkia meidän nautittavaksemme sen parhaassa mahdollisessa muodossa ja saa sen tuntumaan siltä, kun kävelisit pienen kylän tuttuun pieneen ruokalaan vaikka menisit ravintolaan ensimmäistä kertaa. Sellaista ystävämäistä ensituntua ei luoda helposti - se syntyy itsestään kun tekijöinä on tyytyväiset ihmiset ja tuotteet, joita ei tarvitse pyydellä anteeksi. 

Ennen kuin lounas oli loppu, jälkiruokana tarjoiltu Tampereen Paahtimon kahvi nosti hymyn huulilleni vielä kerran. Tuoksuvaa, vahvaa, täyteläistä kahvia. Sitä pitää kipaista hakemassa Taikapavusta Stockan vierestä kotiinkin. Vain yksi asia harmittaa: Vaikka jo vuosi sitten ensimmäisen kerran tutustuin Armas-perheen tuotteisiin, en silti ole vielä päässyt vierailemaan Kangasalla Armas-perheen Tuottajatorilla ostamassa raaka-aineita kotikeittiöönikin. Olisikohan nyt jo aika... 

Kiitos rakkaalle ystävälle lounasseurasta ja yhden uuden loistavan lounaspaikan valinnasta.