Persoonista jää jäljet historiaan, tarinat elämään heidän elämänsä jälkeen

Olin alkuviikosta koulutuksessa ehkä parhaissa puitteissa mitä Tampereelta löytyy: Grand Hotel Tammerissa. Paitsi että koulutus oli ammatillisesti äärimmäisen mielenkiintoinen, oli kouluttaja historiasta pitävä rouva myös, käytimme ennen koulutuksen alkua pitkän tovin kulkien kauniin hotellin portaissa ja saleissa ihastellen upeaa rakennusta. Ulkopaikkakuntalainen kouluttaja oli kovin kiinnostunut talon historiasta, hotellin respa halukas kertomaan meille siitä. Tiesin etukäteen jotain, sain kuulla paljon pieniä juttuja lisää ja tarkistin sitten loput vielä jälkikäteen. Tammerissa todella on tarinaa!

                                                                                                                     Kuva lainattu

Grand Hotel Tammer suunniteltiin alunperin Tampereen Teknillisen Seuran taloksi, kokous tiloiksi ja toimistoiksi. Kun Seuran tonttihakemus hyväksyttiin kaupungin valtuuston kokouksessa vuonna 1912, olivat suunnitelmat vielä perin pienimuotoiset - paikalle piirrettiin pari kerroksinen puutalo, siihen yli 10 vuotta aiemmin aloitetun varainkeruun tuotto olisi riittänyt. Kun rakennustyöt vihdoin aloitettiin vuosikymmen myöhemmin, olivat suunitelmat muuttuneet: Seuran taloon haluttiin myös tuottavia tiloja ja niinpä piirustukset oli vaihdettu pienestä vaatimattomasta puutalosta kuusikerroksiseen komeaan kivitaloon, johon tulisi Seuran tilojen lisäksi huippuluokan hotelli- ja ravintolatoimintaa. Hotelli valmistui parahultaisesti yhdessä Hämeensillan ja Pyynikin Näkötornin kanssa Tampereen kaupungin 150-vuotisjuhliin vuonna 1929. Upeista projekteista huolimatta nuo juhlallisuudet kuitenkin peruttiin Kuru-laivan onnettomuuden aiheuttaman surun takia. Hyinen Näsijärvi oli vienyt syysmyrskyssä 138 ihmisen hengen, eikä antanut aihetta minkäänlaiseen riemuitsemiseen ja niin Tammerin avajaiset jäivät pitämättä.

Pula-ajan Suomessa kieltolain ollessa voimassa ravintolatoiminta ei ollut helppoa. Ravintola- ja majoitustoiminta Seuran talossa vuokrattiinkin pian Ranskasta tulleelle pietarilaiselle, joka toi Cannesin hotellistaan mukanaan Tammeriin huonekaluja, pöytähopeita ja astioita - osa näistä on vielä tänä päivänäkin käytössä. Tarina kertoo, että kieltolaista huolimatta Tammerin tiskin alta löytyi erityisasiakkaille aina "kovaa teetä", "limonadia" ja Apteekkarin konjakkia, johon reseptin sai maata kiertäviltä lääkäreiltä maksua vastaan hotellin tiloissa. Alkoholin salamyynnistä, upeasta puistosta ja ulkoilmakahvilasta huolimatta menestys ei riittänyt ja niinpä ravintoloitsija teki vararikon vuonna 1932. Konkurssihuutokaupassa Teknillisen Seuran puheenjohtaja osti henkilökohtaisella pankkilainalla Tammerin hotelli- ja ravintolatoiminnan ja niin Tammer jatkoi toimintaansa Seuran ylläpitämänä 1960-luvulle saakka, jolloin Kauppakunta Tuotanto (nykyinen Pirkanmaan Osuuskauppa) osti yhtiön osake-enemmistön. Vuonna 1963 alkoholilain muuttuessa hotelliin perustetiin kaupungin ensimmäinen yökerho. 70-luvulla muotiin tulleet pitkät lounaat ja yöhön saakka jatkuneet palaveerit nostivat Tammerin takaisin kultaiseen kukoistukseensa, kun iltaansa jatkaneet kaupungin silmäätekevät jäivät hotelliin usein myös yöksi. Sota-aikana Tammerin ylin kerros oli puolustusvoimien käytössä, hotellin tanssisali taas hyväntekeväisyys- ja varainkeruujuhlien ja mustanpörssin huutokauppojen pitopaikka. Voi mitä jännittäviä tarinoita nuo seinät kätkevätkään sisäänsä!

Hotelli remontoitiin ja entisöitiin menneiden päiviensä loistoon vuonna 2009. Muutostöiden yhteydessä avattiin myös uusi aulabaari, Vihtorin kirjasto, mikä on todella piristävä poikkeus perinteisiin lobbybaareihin ja tunkkaisiin kirjastonurkkiin nähden. Raikas ja valoisa bistro kutsui minua puoleensa koulutuksen jälkeen, en kertakaikkiaan voinut olla lähtemättä rakennuksessa istahtamatta ensin nauttimaan yhden latten Vihtorin Kirjaston mielenkiintoisessa ja piristävässä tunnelmassa. Niin kutkuttelevasti kevätauringon kirkkaat säteet valaisivat lasikattoisen vaalean sohvanurkkauksen.

Tammer on perinteitä, historiaa ja tarinoita tässä päivässä, mennyttä halutaan vaalia ja perinteitä kunnioittaa. Aulan baari onkin nimetty Grand Hotellissa pitkään palvelleen portieerin ja hovimestarin Vihtori Heinosen mukaan. Heinonen oli hotellin toisen porttierin, Alexander Grobowskyn, ohella niin asiakkaiden kuin työtovereidenkin rakastama persoona, hahmo, jonka 30-luvulla juuri virkaansa nimitetty sotamarsalkka Mannerheimkin huomasi. Mannerheim palkkasi Heinosen seppeleen kantajakseen Tampereen piispan hautajaisiin ja palkitsi kantajan ruhtinaallisesti kymmenellä markalla silloista rahaa. Mannerheim oli tunnettu vieras hotellissa, sota-aikana ja sen jälkeen hänelle oli aina varattuna Tammerin sviitti numero 411 (nykyisin huone numero 341).

Legenda kertoo portieri Grobowskyn haamun kuljeskelevan hotellin käytävillä - istuskeleekohan Heinonen kirjastonsa nurkassa ja hymyilee ystävällistä hymyään asiakkaille, niille joita hänen ei tarvitse enää palvella? Ei varmaan osannut tavallinen työläinen ajatella, että ihmiset sadan vuoden kuluttua tuntevat hänen tarinansa - kuuluisia ihmisiä palvellessaan portieri tunsi usein varmasti itsensä mitättömäksi ja pieneksi ihmiseksi. Persoonista jää kuitenkin jäljet historiaan, tarinat elämään heidän elämänsä jälkeen. Vihtori Heinosen kaltaisia tekijöitä pitäisi ehdottomasti kunnioittaa enemmänkin. www.vihtorinkirjasto.fi

Hotelli Tammerin alakerrassa puiston puolella sijaitsevan Ravintola Trattorian perinteiset Parsaviikot alkavat perjantaina 15.4. ja jatkuvat puoleen väliin kesäkuuta. Me aloitimme omat parsaviikkomme sen kunniaksi jo viime viikonloppuna - siinä vaan on jotain niin erilaista kevääntuntua kun ensimmäistä kertaa valitsee kaupan vihannestiskillä vaaleanvihreän nipun ja miettii miten sen tuon erityisen hetken kunniaksi valmistaisi.

PARILOITUA PARSAA SITRUUNAN, OLIIVIÖLJYN JA PARMESANIN KANSSA
2 annosta:

1 nippu tuoretta parsaa
oliivi öljyä
½ sitruuna
parmesan-pala

- Pese parsat ja leikkaa niiden alaosan puisevat varret pois.
- Kuumenna pannu ja pariloi parsat siinä kauttaaltaan niin että pinta saa kauniisti väriä ja varsi pehmenee (n. 5 min).
- Nostele parsat lautasille, purista päälle kunnon tujaus mehua puolikkaasta sitruunasta ja tuplamäärä oliiviöljyä sitruunamehun määrään verrattuna. Raasta tai vuole kuorimaveitsellä parmesan-lastuja kruunaamaan annoksen. Nauti heti.