Aurinko paistaa verhon raosta sisään ja kutittaa silmää. Voiko paremmin keväinen aamu oikeastaan alkaa - ei herätyskelloa, ei aikataulua, ei kiirettä mihinkään. Lempeä auringonpaiste herättäjänä, iloisena hyvän huomenen toivottajana - ah lauantai, ihana rauhallinen lauantai! Kaksi kauniisiin saappaisiin, tummiin puolipitkiin takkeihin ja suuriin kaulaliinoihin asustautunutta nuorta naista kävelevät kohti keskustaa ja vaihtavat kuulumisia jo kävellessään hiekoitussoran rahistessa askelten alla, korkojen kopinan kaikuessa viereisistä taloista takaisin. Kyllä, hiekoitussora rahisee jo asfalttia vasten ja vesi tippuu räystäistä, kevät on tullut! Tapaaminen oli oikeasti sovittu kello kahdeksitoista Stockan lipan alle, mutta koska molemmat olivat samalla suunnalla kaupungin toisella laidalla, nähtiinkin extempore jo vartin yli yksitoista toisen kotona. Vanhojen ihanien ystävien kanssa tämä on mahdollista, ei tarvitse niin välittää aikatauluista eikä kunnioittaa toisen näennäistä rauhaa saada laittautua valmiiksi saakka yksinään. Alaovelta soitettuun ehdotukseen suunnitelmien muutoksesta vastaukseksi saa iloisen huudahduksen: "Oi jee, hyvä kun tulit, olisinkin ollu jo auttamattomasti myöhässä!".
Kaksi naista suuntasivat askeleensa Pyynikin torilta alaspäin kirjaston ohi Hämeenpuistoon ja siitä Hämeenkatua alaspäin Kauppahalliin lauantaiselle lounaalle. Tampereen kauppahalli on tänä vuonna 110 vuotta täyttävä upea rakennus aivan ydinkeskustassa. Hämeenkadun puoleinen sisäänkäynti on huomaamaton tunneli edessä olevan rakennuksen läpi, siitä voi tarkkaamaton vahingossa kävellä ohi ellei tiedä, että kauppahallin julkisivu ja pääovi jäävät Hallituskadun puolelle. Siltä puolelta katsottuna kauppahalli näyttääkin kauppahallilta, Hämeenkadun puolelta kuin miltä tahansa viime vuosisadan alun kerrostalolta. Kauppahallin pääoven yläpuolella on komea kreikkalaisen kaupankäynninjumalan Merkuriuksen kasvokuva ja korkeammalla seinässä Merkuriuksen sauvat käärmeineen hyvää kauppaonnea toivottamassa. Ulkoseiniä tulee harvemmin pysähdyttyä katsomaan, sisällä kahvilassa istuessa hallin ilmavia ja kauniita rakenteita silmäilee tarkemmin. Vanhan hallin vanhimpia edelleen palvelevia liikkeitä ovat Lihakauppa Yrjö Wigren vuodelta 1917 ja Joenniemen Kukkakauppa vuodelta 1940 - aikamoinen pätkä historiaa näillä edelleen elinvoimaisilla ja suosituilla liikkeillä on jo takanaan. http://tampereenkauppahalli.fi/
Nuo kaksi naista valitsivat lyhyen keskustelun jälkeen launtaiseksi lounaspaikakseen Kauppahallissa sijaitsevan Neljä Vuodenaikaa -nimisen ranskalaisen bistron, jonka kalapainotteinen ruokalista on yhteistyössä viereisen kalakaupan kanssa suunniteltu. Ravintola on pieni, mutta yksi pitkä pöytä sisällä ja kymmenkunta baaritiskipaikkaa ulkopuolella hallin käytävällä palvelevat persoonallisella tavalla jatkuvana virtana vaihtuvia lounasruokailijoita ja mahdollistavat iloisen keskustelun yli ystävyys- ja sukupolvirajojen toisilleen vieraiden ihmisten kesken. Kauppahallin välitön tunnelma vallitsee myös Les 4 Saisonsissakin, ystävällinen ja ripeä palvelu hymyn ja kohteliaiden toivotusten kera kruunaa makunautinnon. www.4vuodenaikaa.fi.
Iloinen puheenpulputus ympäröi heidät kun kaksi naista kertaavat viikkojensa tapahtumia ja analysoivat tapahtumien tarkoituksia, nauttivat lounaakseen jokiraputartar-alkupalaleivät ja etanat, lasit valkoviiniä ja savukalasalaatit. Tiskillä tilatessa valinnanvaikeus ja sitä mahdollisesti seuraava annoskateus vältettiin tällä kertaa samanlaisilla valinnoilla. Saman pöydän muiden asiakkaiden lautasilta kurkitaan kuitenkin talon äyriäiskeiton houkuttelevaa ulkonäköä ja nuuskitaan paistetun nieriän huumaavaa tuoksua, jaetaan kommentit nautinnollisten lounasherkkujen koostumuksesta muiden ruokailijoiden kanssa. Jälkiruoalle kaksi naista päättivät kävellä aurinkoisessa päivässä toisaalle, kunhan kauppahallissa oli ensin tehty ostokset omien koti-iltojen lauantaipäivällisiä varten. Rakkaitaan on ihana hemmotella hyvällä ruoalla, hyvää ruokaa ihana laittaa yhdessä silloin, kun mihinkään ei ole kiirettä, on aikaa nautiskella rauhassa. Pienet lihakaupat, kalakaupat, vihanneskaupat, juustokaupat ja eri leipomoiden myymälät saman katon alla tarjoavat oman maailmansa, oman lämpimän ja tunnelmallisen ostosparatiisinsa, jota kauppahallissa asioivat arvostavat yli kaiken. Tampereen kauppahallin valikoima on laaja, kolme pitkää käytävää tarjoavat valinnanvaraa vaativammallekin ruoanlaittajalle ja Sokoksen viineihin erikoistunut Alko löytyy naapurin alakerrasta.
Korttelin päässä kauppahallista Aleksis Kiven katua alas Laukontorin rantaa kohti kääntyessä löytyy ruoanlaittajille vielä kaksi erikoisempaa käyntikohdetta rintarinnan: Keittiöelämää sekä Labrioche, ranskalaisten leivonnaisten myymälä. Labrioche itse määrittelee itsensä näin: "Omintakeisia ja laadukkaita talontuotteita viidessä tuotelajissa: pullatuotteet, pikkusuolaiset, juhlatuotteet, leivonnaiset ja leivät. Ranskassa meillä on jo yli 30 000 asiakasta ja tuotteitamme on saatavilla 35 eri maassa maailmassa". Klikkaileppa huviksesi kotisivujen kuvista muutama auki ja kuvittele millainen tuoksu myymälästä leviää kadulle saakka pienien suolaisten piirakoiden ja kertakaikkiaan hurmaavien makeiden leivonnaisten odottaessa ostajiaan myyntitiskillä. Vierekkäin tämä pieni konditoria ja naapurin keittiötarvikepuoti muodostavat aivan mielettömän parin! Jos lauantain kunniaksi suunnittelee tekevänsä jotain oikein-oikein hyvää ruokaa, täältä voisi ajatella hakevansa alkupalaksi leipää ja ehkä jälkkäriksi leivokset, mmmm... www.ranskalaisia-makuja.com
Piipahdus Keittiöelämäässä täydensi tämän lauantain shoppailukierroksen. Rakastan pieniä putiikkeja, ruoka-aiheisia varsinkin - tämän puodin omistaja rakastaa omaansa. Ystävällinen ja iloinen rouva toivottaa asiakkaat tervetulleiksi, kertoo tuotteista ja niiden taustoista, liikkeensä filosofiasta ja antaa neuvoja ja niksejä sekä kotikokeille että lahjojen ostajille. Tällä kertaa mukaan tarttui haave komeasta kivisestä morttelista omaan kotiin, ehkä seuraavalla kerralla palaan tänne hakemaan sen tai jotain pientä ystävälle tuliaisiksi vietävään herkkukoriin, kokkaavalle kaverille syntymäpäivälahjaan. www.keittioelamaa.fi.
Ranskalaisissa tunnelmissa ranskalaisessa makumaailmassa lauantain lounaan jälkimainingeissa. Keittoja ei koskaan tule syötyä liikaa, joskus keitot ovatkin juuri sitä parasta mahdollista:
Piipahdus Keittiöelämäässä täydensi tämän lauantain shoppailukierroksen. Rakastan pieniä putiikkeja, ruoka-aiheisia varsinkin - tämän puodin omistaja rakastaa omaansa. Ystävällinen ja iloinen rouva toivottaa asiakkaat tervetulleiksi, kertoo tuotteista ja niiden taustoista, liikkeensä filosofiasta ja antaa neuvoja ja niksejä sekä kotikokeille että lahjojen ostajille. Tällä kertaa mukaan tarttui haave komeasta kivisestä morttelista omaan kotiin, ehkä seuraavalla kerralla palaan tänne hakemaan sen tai jotain pientä ystävälle tuliaisiksi vietävään herkkukoriin, kokkaavalle kaverille syntymäpäivälahjaan. www.keittioelamaa.fi.
Ranskalaisissa tunnelmissa ranskalaisessa makumaailmassa lauantain lounaan jälkimainingeissa. Keittoja ei koskaan tule syötyä liikaa, joskus keitot ovatkin juuri sitä parasta mahdollista:
SINISIMPUKOITA JA JOKIRAVUNPYRSTÖJÄ VALKOVIINI-KERMA-KONJAKKI-LIEMESSÄ
"MOULES À LA MARINIÈRE"
2 annosta pääruokana, 4 annosta alkupalana:
n. 700g tuoreita sinisimpukoita
150-200g jokiravunpyrstölihoja
4 rkl oliiviöljyä
4 salottisipulia
4 kynttä valkosipulia
5 dl kuivaa valkoviiniä
3 dl vettä
"MOULES À LA MARINIÈRE"
2 annosta pääruokana, 4 annosta alkupalana:
n. 700g tuoreita sinisimpukoita
150-200g jokiravunpyrstölihoja
4 rkl oliiviöljyä
4 salottisipulia
4 kynttä valkosipulia
5 dl kuivaa valkoviiniä
3 dl vettä
2 dl ruokakermaa
5 cl konjakkia
tuoretta persiljaa
tuoretta korianteria
pari rouhausta mustapippuria
rouhaus suolaa
ripaus cayennepippuria
tuoretta persiljaa
tuoretta korianteria
pari rouhausta mustapippuria
rouhaus suolaa
ripaus cayennepippuria
maalaispatonki
- Pese simpukat juuriharjalla runsaassa vedessä ja irrota parrat nykäisemällä. Koputtele auki olevia simpukoita: jos ne eivät sulkeudu, heitä ne pois.
- Pilko salottisipulit ja valkosipulit ja freesaa ne kevyesti isossa kattilassa kuumennetussa oliiviöljyssä. Laita toiseen kattilaan kerma ja konjakki lämpiämään.
- Kaada sipuleiden sekaan valkoviini ja vesi ja odota, että seos alkaa kiehua.
- Kaada pestyt kiinninäiset simpukat isoon kattilaan sipuleiden ja viiniseoksen kaveriksi ja keitä kansi auki 4 - 5 minuuttia. Kun simpukat ovat kypsyneet, kippaa mukaan kerma-konjakkiseos, hienonnettu persilja ja korianteri sekä jokiravunpyrstöt. Sekoita ja kokoa annokset syville lautasille. Ota mukaan vain ne kuoret, jotka ovat auennet. Heitä kiinni jääneet simpukat pois.
- Tarjoile patongin kera.
Simpukka-annos syödään siten, että keitosta poimitaan yksi kuori, jonka sisällys napataan suuhun sormin (meillä lusikat oli tätä ensimmäistä varten varalla). Kaikki loppu syödään tuolla ensimmäisellä tyhjällä kuorella käyttäen sitä sekä pihteinä että lusikkana liemelle. Lientä voi imeyttää myös patonkiin.
Namia hienosteluruokaa, hauskaa räpimistä. Nauti valkoviinin tai kuoharin kanssa. Meillä ainakin oli kivaa! Simpukat kalastajan vaimon tapaan on ranskalaisten rannikkokylien arkipäivän kalakeitto, ei sen ihmeellisempi - muualla maailmassa kaikki ranskalainen vaan on niin hienoa. On hauska ajatella mitä rannikkokylien asukkaat itse keitostaan ja sitä ihannoivista ulkomaalaisista miettivät. Tampereella simpukoita saa paitsi kauppahallin kalakaupoista, myös aika ajoin Sokoksen tai Stockan herkun tai ihan Anttilan K-supermarketin kalatiskeiltä.
- Pese simpukat juuriharjalla runsaassa vedessä ja irrota parrat nykäisemällä. Koputtele auki olevia simpukoita: jos ne eivät sulkeudu, heitä ne pois.
- Pilko salottisipulit ja valkosipulit ja freesaa ne kevyesti isossa kattilassa kuumennetussa oliiviöljyssä. Laita toiseen kattilaan kerma ja konjakki lämpiämään.
- Kaada sipuleiden sekaan valkoviini ja vesi ja odota, että seos alkaa kiehua.
- Kaada pestyt kiinninäiset simpukat isoon kattilaan sipuleiden ja viiniseoksen kaveriksi ja keitä kansi auki 4 - 5 minuuttia. Kun simpukat ovat kypsyneet, kippaa mukaan kerma-konjakkiseos, hienonnettu persilja ja korianteri sekä jokiravunpyrstöt. Sekoita ja kokoa annokset syville lautasille. Ota mukaan vain ne kuoret, jotka ovat auennet. Heitä kiinni jääneet simpukat pois.
- Tarjoile patongin kera.
Simpukka-annos syödään siten, että keitosta poimitaan yksi kuori, jonka sisällys napataan suuhun sormin (meillä lusikat oli tätä ensimmäistä varten varalla). Kaikki loppu syödään tuolla ensimmäisellä tyhjällä kuorella käyttäen sitä sekä pihteinä että lusikkana liemelle. Lientä voi imeyttää myös patonkiin.
Namia hienosteluruokaa, hauskaa räpimistä. Nauti valkoviinin tai kuoharin kanssa. Meillä ainakin oli kivaa! Simpukat kalastajan vaimon tapaan on ranskalaisten rannikkokylien arkipäivän kalakeitto, ei sen ihmeellisempi - muualla maailmassa kaikki ranskalainen vaan on niin hienoa. On hauska ajatella mitä rannikkokylien asukkaat itse keitostaan ja sitä ihannoivista ulkomaalaisista miettivät. Tampereella simpukoita saa paitsi kauppahallin kalakaupoista, myös aika ajoin Sokoksen tai Stockan herkun tai ihan Anttilan K-supermarketin kalatiskeiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti